Ainakin opettajalle itselleen Storifystä on paljonkin iloa. Sen avulla on esimerkiksi helppoa tehdä oppilaille erilaisia aineistotehtäviä. Jos oppilaiden tuotosten julkaisuluvat ovat kunnossa, Storifyn avulla on helppo koota yhteen myös oppilaiden tuotokset aiheesta x, ja Sorifyn avulla voi siis tehdä helposti esim. erilaisia luokka- ja koululehtiä. Tällöin opettaja hoitaa siis koostamisen. Ainoa, mistä en uskalla sanoa mitään, on ajatus siitä, että oppilaat itse käyttäisivät palvelua. Storifyn käyttö edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä/tilin luomista ja sehän tunnetusti on somen koulukäytössä kaikkein suurin kompastuskivi. Tästä aiheesta kannattaa lukea Tarmo Toikkasen tuore OTO-kirjan blogipostaus Tarvitaanko vanhempien lupa oppilaiden verkko-opiskeluun.
Tässä Storifyllä noin viidessä minuutissa koostamani pläjäys luovan kirjoittamisen resursseja

Storifyn kanssa samassa sarjassa painii myös Scoop.iT!, jolla puolestaan kokeeksi kokosin verkkokirjoittamiseen liittyviä lähteitä. Scoop.it!:n vahvuutena on, että siihen saa myös appsin. Toinen mielestäni hyvä puoli Scoopitissa on se, että julkaisu tulee kahdelle palstalle. Toisaalta tämä on tietysti makuasia. Muuten pikaisen ensikosketuksen jälkeen Storify tuntuu jotenkin miellyttävämmältä ja kätevämmältä. Ilmeisesti myös Flockler on vastaava palvelu, sinne vasta odottelen tunnuksia.
EDIT: Saatuani tämän postauksen postitettua lähetin linkin Twitteriin ja kas, noin kolmenkymmenen sekunnin kuluttua kilahti Gmailiin s.postia Flocklerilta. On tämä ihmeellistä. Kunpa esim. lottovoiton voisi tilata yhtä helposti :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti