Oppilaat irti - osa II

Viime päivinä on eri foorumeilla käyty kiinnostavaa keskustelua oppimateriaalin tulevaisuudesta. Keskustelua käydään esimerkiksi Facebookissa ja Sometussa. Minulla on hyvin vähän kokemusta maksullisesta sähköisestä materiaalista. Monia vuosia sitten sain mahdollisuuden hieman tutustua esim. Opitin tehtäviin, mutta ainakin siihen aikaan ne olivat luonteeltaan sellaisia drilliharjoituksia, joille en keksinyt mitään käyttöä. Noista ajoista materiaalit ovat tietysti (toivottavasti!) kehittyneet. Itse ajattelisin, että tulevaisuuden oppimateriaalit ovat oppilaan itse tai ryhmissä koostamia kokonaisuuksia ja ne sisältävät monentyyppistä aineistoa (tekstiä, kuvaa, videota, pelejä yms.). Materiaali koostuu jonkinlaisesta “kehikosta”, joka ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota esim. opsiin ja määrittelemään sen pohjalta omia tavoitteita. Ja sen jälkeen materiaali tavalla tai toisella tarjoaa oppilaalle erilaisia mahdollisuuksia koostaa näihin tavoitteisiin sopivia paketteja. Kaikista materiaaleista on olemassa kevyempi ilmaisversio ja rahalla saa sitten lisää. Selvää tietysti on, että materiaalia on vaivaton käyttää myös “kännykällä”.

Materiaaliasia askarruttaa minua näin uuden lukuvuoden kynnyksellä senkin takia erityisesti, koska - kuten olen x kertaa eri yhteyksissä jo kertonutkin - oppilaillani ei ole oppikirjoja. Viime keväänä jätin sitten ruutuvihkotkin tilaamatta. Sen sijaan laitoin tilaukseen vihkonitojan ja eri värisiä papereita. Ajatuksena on, että askartelemme aina kulloistakin kokonaisuutta varten omat vihkoset, jotka voivat sisältää esim. kulloinkin tarvittavan määrän erilaisia papereita. Ja nyt minua hiukan huimaa. Mitäköhän tästä tuleekaan?

Olen myös miettinyt, miten voisin auttaa oppilaita keksimään itse itselleen tekemistä. Ajattelin kokeilla nyt systeemiä, jossa oppilailla on neljä “koria”, joista he valitsevat itselleen sopivat elementit. Ensin he valitsevat aiheen. Aiheita kerätään yhdessä äikän opsista ja sieltä löytyvien pohjalta ideoidaan lisää. Lisäksi aiheita metsästetään vaikka netistä ja lehdistä, sekä oppilaiden harrastuksista yms.

Sopivan aiheen valittuaan oppilas (tai pari tai ryhmä) siirtyy valitsemaan jonkun tekstilajin. Lajeja voivat olla esimerkiksi kertomus,kuvaus, määritelmä, tiivistelmä, selostus, kirje, hakemus, yleisönosastokirjoitus, uutinen, verkkokommentti/verkkokeskustelu, väittely, kolumni, mainos, posteri, juliste, koevastaus, runo, vertailu, raportti, essee, artikkeli, arvostelu, näytelmä, lukupäiväkirja, oppimispäiväkirja, ficci, sarjakuva, esitelmä yms.

Seuraavaksi he valitsevat muutaman valittuun aiheeseen ja tekstilajin tekemiseen, tai ylipäätänsä työskentelyyn liittyvän taidon, joita he erityisesti harjoittelevat työtä tehdessään. Taitoja voivat olla vaikkapa seuraavat:

- taito löytää tekstistä pääasiat
- taito eritellä ja analysoida tekstiä eli lukea rivien välistä
- taito keskittyä olennaiseen
- taito jaksottaa teksti
- taito edetä järkevässä järjestyksessä
- taito aloittaa teksti
- taito lopettaa teksti
- taito otsikoida teksti
- taito käyttää alkukirjaimia oikein
- taito kirjoittaa sanat yhteen tai erikseen oikein
- taito muodostaa selkeitä, luontevia ja sujuvia lauseita
- taito suunnitella omaa työtä
- taito ideoida tekstin sisältöä
- taito etsiä hyviä lähteitä
- taito arvioida lähteiden luotettavuutta
- taito tehdä hyviä muistiinpanoja
- taito viitata lähteisiin oikein
- taito merkitä lähteet oikein
- taito noudattaa tekijänoikeuksia ja netikettiä
- taito toimia netissä turvallisesti
- taito tehdä yhteistyötä
- taito pyytää apua
- taito ilmaista oma mielipiteensä selkeästi ja perustella se vakuuttavasti ja monipuolisesti
- taito ottaa vastuuta omasta työskentelystä
- taito seurata oman työn etenemistä
- taito antaa toiselle rakentavaa palautetta
- taito muokata omaa tekstiä
- taito keksiä itselle mielekästä tekemistä
- taito asettaa itselle sopivia tavoitteita
- taito pitää itsensä sopivasti työn touhussa
- taito kehitellä toisen aloittamaa ajatusta eteenpäin
- taito ottaa vastaan ja hyödyntää saamaansa palautetta
- taito olla stressaamatta liikaa
- taito keksiä hyviä kysymyksiä
- taito keskustella
- taito väitellä taitavasti
- taito ponnistella silloinkin kun tuntuu vaikealta
- taito arvioida omaa työskentelyä
- taito arvioida työn lopputulosta
- taito löytää itselle luettavaa
- taito käyttää kirjaston palveluja
- taito ratkaista vastaantulevia pulmia itsenäisesti
- taito keksiä ihan uusia ideoita
- taito opetella itse käyttämään uusia työkaluja


Taitolista on hieman vielä sekaisin ja siinä on rinnan isoja ja pieniä asioita. Harjoiteltien taitojen jälkeen oppilas siirtyy viimeiselle korille, josta löytyy työkaluja: blogi, wiki, Diigo, Glogster, Animoto, Voki, käsitekartta (käsin tai netissä), Twitter, FB, kynä/paperi/sakset/liima, nettisarjakuvatyökalut, Youtube, Audioboo, Prezi ja muut esitystyökalut, Jing + muut screencasting-työkalut. Vaikkapa nämä.

Kun kaikista neljästä mainitusta korista valitut elementit ovat kasassa, alkaa niiden yhteensovittaminen ja soveltaminen. Ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä, oppilaat myös suunnittelevat itse, miten työ tullaan arvioimaan ja kirjoittavat esimerkiksi kuvauksen hyvin tehdystä työstä.

Aloitin eilen tämän idean hahmottelun konkreettisesti pienille paperilapuille luokan korkkitaululle. Kuvassa näkyy vasta taito-, laji- ja työkalulappuja. Kun konkreettiset laput ovat valmiina, alkaa sen pohtiminen, miten tästä syntyisi sähköinen versio.

Luokan kalustuksesta

Olen pyörinyt nyt muutamana päivänä ihmettelemässä äikän luokassa. Ainainen pulma ovat pulpetit! Aivan sama, miten ne järjestän, ne ovat aina jotenkin huonosti. Meillä on ihan perinteiset pulpetit, joista en totisesti pidä monestakaan syystä. Ne ovat rumia ja niitä on hankala siirrellä. Lisäksi ne ovat sellaista mallia, että niistä saa kannen kallelleen. Tästä ominaisuudesta on pelkkää haittaa, kun "kinesteettiset oppijat" lonksuttelevat kantta muuten vaan. Kaikissa pulpeteissa pitäisi mielestäni olla jotain, mitä voisi huoletta hypistellä tai pyöritellä, ilman että se häiritsee muita. Olen varma, että näin pulpetit myös pysyisivät siisteinä helpommin. Esimerkiksi jonkinlaiset puuhelmet varmasti ajaisivat asiansa.

Unelmieni luokassa olisi vanhoja yhdessä tuunattuja esim. kokopuisia oikeita pöytiä, joihin olisi lisätty pyörät siirtelyn helpottamiseksi. Osan nyt paikalla olevista pulpeteista voisi korvata pöydillä, osan tilalle hankkisin sohvia, nojatuoleja, säkkituoleja ja matalia pöytiä.

Olisipa edes läjä patjoja ja keino niiden säilyttämiseksi, niin etteivät ne ole siivoajien tiellä. Tai edes sen verran tilaa, että vaivattomasti mahtuisimme koska tahansa koko poppoo piiriin lattialle istumaan.



Lisäksi toivoisin tietysti tietokoneita. Meillä on noin 500 oppilasta ja yksi tietokoneluokka ja yksi 15 koneen setti läppäreitä. Tätä taustaa vasten ajatus läppäreistä kaikille tuntuu tietysti kovin saavuttamattomalta haaveelta. Olisipa edes vaikka kuusi tai kaksitoista konetta ja kunnon kuulokkeet, niin puolet luokasta saisi työskennellä koneella ja toinen puoli työskentelisi pienryhmässä open kanssa. Meillä ei ole äikässä oppikirjoja, ja siitä kertyy tietysti vuosien mittaan jonkinlaista säästöä. Kunpa saisin joskus ne rahat koneisiin. Tai keksisin jonkun muun keinon.

Jotakin pientä olen kuitenkin onnistunut luokan viihtyisyyden edistämiseksi tekemään. Olen hankkinut sinne (omalla kustannuksellani) joitakin vanhoja huonekaluja vähentämään laitosmaisuutta. Erityisesti minulle tärkeää on valaistus. Loisteputkivalo on mielestäni kammottavaa, ja siksi oleilemme mahdollsimman paljon päivänvalossa ja/tai pöytälamppujen lämpimässä tunnelmavalossa. Melkein aina oppilaat valittavat, jos käytännön pakosta sytytän loisteputket.



Jos tarkasti katsoo, viimeisssä kuvassa näkyy Vihdin ex-museoamanuenssin ex-nojatuolissa istumassa nalle. Se ei olekaan mikä tahansa nalle. Se on erään entisen oppilaani tekemä ja olen sen häneltä joululahjaksi saanut. Tämä nalle on muun muassa mitä parhain järjestyksen valvoja. Joskus, hyvin harvoin tosin, käy niin, että löydän sen lattialta tai muuten kummallisesta paikasta. Silloin aina kerron oppilaille hieman enemmän nallesta ja siitä, miksi nalle on luokassani. Se on luokassa esimerkiksi siksi, että se muistuttaa minua siitä, että koulu ei saisi haitata oppilaiden oppimista ja että kaikkien ei tarvitse tehdä samaa asiaa samassa tahdissa. Nallen tekijä vietti ison osan ysiluokan äikän tunneista työhuoneellani - minulla oli yhdessä muiden äikänopekollegojen kanssa sellainenkin ylellisyys edellisessä työpaikassani. Työhuoneella syntyi muun muassa kahdeksankymmenen liuskan tutkielma Ruohometsän kansasta. Työssä romaania luettiin totalitaristisen yhteiskunnan allegoriana ja sen hahmoja persoonallisuustyyppien valossa.