OPS2016-liekehdintää

Olen lievästi sanottuna liekessä OPS-uudistuksesta.  Uudistus on todella tervetullut mahdollisuus opetuksen ja koulun toimintakulttuurin kehittämiseen, ja luonnostekstin viidessä ensimmäisessä luvussa korostetaan mielestäni juuri niitä asioita, joita itsekin pidän tärkeinä. Jotta OPS voisi siirtyä teoriasta käytäntöön, siihen pitää haluta ja uskaltaa luoda henkilökohtainen suhde. Aloitan tuon suhteen luomisen kokoamalla ja tiivistämällä tekstistä ne asiat, jotka itseäni puhuttelevat eniten. Koetan siis nähdä, mikä itselleni on asian ydin. Myöhemmin luen tekstiä uudestaan nähdäkseni, mitä kaikkea minulla on ensimmäisellä kierroksella jäänyt huomaamatta. Pidän tärkeänä, että sisäistän riittävän vankasti yleisen osan, ennen kuin oppiaineosa ilmestyy.

Yleisen osan luonnoksen ensimmäistenkin lukujen lukeminen on hämmentävää puuhaa, koska alalukuja on paljon, ja lukiessa tulee helposti tunne, että samat asiat toistuvat uudestaan ja uudestaan eri otsikoiden alla. Niinpä ajattelin aloittaa luonnostekstin haltuun ottamisen tekemällä jonkinlaisen tiivistelmän tekstistä. Minun mieleeni nousee päällimmäiseksi ilo seuraavista :

• Suhde oppilaaseen. Tekstissä puhutaan mielestäni paljon arvostavasta ja oppilasta kunnioittavasta vuorovaikutuksesta ja oppilaan aidosta kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Tekstissä puhutaan myös useassa kohdassa eri sanoin siitä, että oppimisen pitäisi olla sellaista, että oppilas voi kokea sen mielekkääksi ja itselleen merkitykselliseksi. Lisäksi useassa yhteydessä korostetaan osallisuuden kokemusten merkitystä ja oppimisen iloa, sekä turvallisuutta ja hyvinvointia.

• Oppilaan toiminta ja oppiminen. Oppimista on jo pitkään kuvattu konstruktivismin hengessä oppilaan aktiivisena toimintana, jossa hän liittää uusia tietoja aikaisempiin tietoihinsa jne. Tämä kuva uhkaa usein jäädä vähän mekaaniseksi tiedon hankinnaksi, prosessoinniksi ja tallentamiseksi.  Siksi iloitsenkin siitä, että luonnoksessa hahmotellaan useassa kohdassa toimintaa, jossa oppilas toimii uteliaan ja rohkean, omiin hoksottimiinsa luottavan tutkijan tavoin. Hän ei vaan etsi ja muokkaa tietoa, vaan toimii tiedon kanssa. Pohtii omaa ajatteluaan, muodostaa hypoteeseja, analysoi, päättelee, tarkistaa käsityksiään, ratkoo vastaan tulevia ongelmia ja tuottaa uutta tietoa. Sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Luovuus ja kekseliäisyys liittyy itseilmaisun ohella olennaisesti myös ajatteluun. Tykkään!

• Tieto- ja viestintätekniikan rooli. Se on kaikkien asia ja sitä käytetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla. Sitä käytetään koska se avaa uusia mahdollisuuksia ajatteluun ja oppimiseen, ja tekniikan avulla kehitetään vuorovaikutteisia pedagogisia käytäntöjä. Sen avulla vahvistetaan oppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta.  Sitä hyöydynnetään vuorovaikutukseen, tiedon kanssa työskentelyyn, uuden tiedon luomiseen ja ongelmanratkaisuun. Sen avulla vahvistetaan yhteisöllisen työskentelyn taitoja ja käyttöön otetaan oppilaan henkilökohtaisia oppimispolkuja tukevia välineitä ja sovelluksia, ja myös oppilaiden omia välineitä voidaan käyttää. Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi mobiiliteknologia, sosiaalinen media ja kehittyvät verkkopalvelut laajentavat oppimista ympäröivää yhteiskuntaan ja informaaleihin ympäristöihin. 

Näiden ylle listattujen tavoitteiden lisäksi luonnostekstissä puhutaan tietysti monista muistakin asioista, kuten vaikkapa ilmastoasioista ja kulttuuri-identiteeteistä. Mutta koska yritän nyt hahmottaa itselleni uudistuksen ydintä, jätin tästä listasta paljon pois sellaista, joka on jo vanhastaan tuttua. 

Minä olisin todella tyytyväinen jo noihin viiteen ensimmäiseen luonnostekstin lukuun. Yhtään enempää en kaipaisikaan. Jo niiden avulla voitaisiin helposti suunnitella opetusta, joka todellakin vastaa hyvin tulevaisuuden haasteisiin. Luonnoksen ensimmäisessä luvussa listataankin ne taidot ja ominaisuudet, joita oppilaat tulevaisuudessa tarvitsevat. Ne ovat:

• itseohjautuvuus
• yhteisvastuu
• vuorovaikutustaidot
• oppimisen taidot
• ajattelun taidot
• ongelmanratkaisu
• soveltaminen
• luovuus

Tämä on loistava lista! Ja itse asiassa pelkästään tämäkin riittäisi. Opettaja voisi opetusta/oppimista  suunnitellessaan miettiä, ohjaako toiminta noiden suuntaan. Taidankin kirjoittaa nuo heti huomenna luokan seinälle kissan korkuisilla kirjaimilla. 

Mutta nyt heippa ja rentouttavaa sunnuntain jatkoa!

PS. Tein tätä bloggausta ennen muistiinpanoja luonnoksesta ja ne löytyvät täältä. Toisekseen luonnoksen ensimmäisessä luvussa linjataan, että uudistuksen keskiössä on toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittäminen. Toimintakulttuurin kehittäminen liittyy olennaisesti johtoryhmätyöskentelyyn ja on siksi oma myöhemiin käsittelyyn tuleva aiheensa.

EDIT. pari tuntia myöhemmin: @Saijakaisa kommentoi tätä Twitterissä ja toi esiin aivan olennaisen asian, eli kysymyksen siitä, miten opettajat voitaisiin saada mukaan OPS-työhön uuden OPSin hengessä. Olen niin samaa mieltä siitä, että on aivan olennaista MITEN OPS-työtä opettajien kanssa lähdetään tekemään. Miten esim. ops-työssä opettajien tvt-taitoja voitaisiin kehittää juuri luonnoksen artikuloimassa hengessä? Miten työskentely voisi olla sellaista, että se rohkaisisi älylliseen luovutuuten jne. Ja vielä kaino toive kaikille rehtoreille: Älkää rakentako OPS-työtä sellaisen mallin varaan, jossa perimmäisenä tarkoituksena on vain varmistaa, ettei kukaan vaan pääse sluibailemaan. Ja varustautukaa jo henkisesti siihen, että ehkä ihan kaikki opettajat eivät innostu.