Verkkolehteä toimittamaan

Tänä syksynä alkoi koulumme viides toimintavuosi. Kuluneen neljän vuoden aikana olemme pariin otteeseen yrittäneet viritellä koululle verkkolehteä, mutta käytännöt ja työkalut hakevat vielä muotoaan.

Teknisestä näkökulmasta on kyse makuasioista. Tarkoitan sitä, että en ole vielä löytänyt alustaa, joka toimisi mielestäni hyvin. Ensimmäinen kokeilu tehtiin Wikispaces-wikinä, ja viime keväänä kokeiltiin Flockleria. Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa. Flockler varsinkin on mukavan aikakauslehtimäinen, mutta ainakin viime keväänä vielä sen käytössä oli tiettyjä pulmia, joita en osannut ratkaista. Linkittäminen Posterous-blogiin ei ollut niin sulavaa, kuin kuvittelin, ja kuvien lisääminenkin tuntui hankalalta ja takkuili. Magazine Factoryynkin rekisteröidyin ja yritin sitäkin koekäyttää. En tarkalleen muista, mihin sen käyttö tyssäsi. Muistaakseni kyse kuitenkin oli siinäkin jonkinlaisesta kuvien lisäämisen kankeudesta (joka on saattanut hyvin johtua käyttäjästäkin) sekä hieman wikimäisestä ulkonäöstä.

Tänä aamuna törmäsin sitten vahingossa tvt-opetuksessa FB-ryhmässä uuteen kotisivupalveluun Wix.com, josta ainakin toistaiseksi on olemassa myös ilmaisversio. Ajattelin, että kokeillaampa tänä vuonna sitten sitä. Loin sinne pohjan, joka näyttää toistaiseksi tältä

Wix vaikuttaa kaikinpuolin monipuoliselta, helppokäyttöiseltä ja sujuvalta, ja sille on siksi varmasti muutakin käyttöä. Wixissä on loputtomasti houkuttelevia valmiita malleja, ja kaikkia sivuja voi muokata helposti aivan mieleisekseen. Sivuille on helppo upottaa kuvia ja selattavia kuvagallerioita, videoita ja vaikka mitä muuta. Vaikuttaa siis kaikin puolin lupaavalta.

Tekninen puoli on tietysti verkkolehden teossa sinänsä pikkujuttu sisällön tuotannon rinnalla. Toivottavasti mahdollisimman monet luokat innostuvat tekemään lehteen sisältöä. Kuten pohjasta näkee, olen ajatellut, että lehdestä ilmestyisi tänä vuonna kolme numeroa. Nähtäväksi jää, onko se sopiva määrä ja ovatko ilmestymisajankohdat sopivat. Koulumme on yhtenäiskoulu ja käsitykseni mukaan alaluokkalaiset on helppo saada innostumaan lehden teosta. Itse ponnistelen yläkoululaisten motivoimikseksi. Usein näkee sanottavan, että tekstien julkaiseminen jotenkin automaattisesti motivoi oppilaita kirjoittamaan. Omat kokemukseni eivät kyllä aukottomasti tue tätä näkemystä ;)

Meillä oli viime viikolla varsin onnistunut vanhempainilta, pari viikkoa sitten koulun presidentinvaalit ja ensi viikolla on mahtava Sibelius-konsertti. Oma musiikkinäytelmäproduktiokin on käynnistymässä, ja oppilaskunta ja tukioppilaat ovat suunnitelleet syksyksi erilaisia teemapäiviä. On erilaisia pukeutumispäiviä, Halloween-discoa ja liikunta- ja pelipäivää. Tässä vain muutama esimerkki siitä, että hyviä jutunaiheita meiltä ei siis ainakaan tule puuttumaan.

Storify - materiaalit läjään ja jakoon parilla klikkauksella

Nyt tuntuu, että helppo- ja nopeakäyttöisiä työkaluja pursuaa esiin kiihtyvällä tahdilla. Yksi minulle uusista tuttavuuksista on Storify, jota viimeyönä ensi kertaa testailin. En tiedä, miksi sitä oikeastaan pitäisi kutsua. Kyse on alustasta, johon on helppo koota erilaista sisältöä netistä: statuspäivityksiä, twiittejä, kuvia, videoita yms. Väleihin voi liittää tekstejä ja otsikoita, mikä tekeekin siitä opettajalle oivan työkalun. Monenlaista materiaaliahan voi toki koota muillakin välineillä, esim. blogiin tai wikiin, mutta Storifystä houkuttelevan tekee nopeus ja kätevyys. Niin materiaalin hakeminen kuin lisääminenkin tapahtuu todella helposti ja nopeasti. Myös valmiin tuotoksen jakaminen ja editoiminen edelleen on helppoa. Tuotoksesta saa esimerkiksi upotuskoodin. - jota tosin en saanut toimimaan ainakaan täällä Bloggerissa. Tuotoksen viemisen Wordpressiin tai Posterousiin pitäisi myös onnistua, mutta en ole vielä ehtinyt testata.

Ainakin opettajalle itselleen Storifystä on paljonkin iloa. Sen avulla on esimerkiksi helppoa tehdä oppilaille erilaisia aineistotehtäviä. Jos oppilaiden tuotosten julkaisuluvat ovat kunnossa, Storifyn avulla on helppo koota yhteen myös oppilaiden tuotokset aiheesta x, ja Sorifyn avulla voi siis tehdä helposti esim. erilaisia luokka- ja koululehtiä. Tällöin opettaja hoitaa siis koostamisen. Ainoa, mistä en uskalla sanoa mitään, on ajatus siitä, että oppilaat itse käyttäisivät palvelua. Storifyn käyttö edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä/tilin luomista ja sehän tunnetusti on somen koulukäytössä kaikkein suurin kompastuskivi. Tästä aiheesta kannattaa lukea Tarmo Toikkasen tuore OTO-kirjan blogipostaus Tarvitaanko vanhempien lupa oppilaiden verkko-opiskeluun.

Tässä Storifyllä noin viidessä minuutissa koostamani pläjäys luovan kirjoittamisen resursseja



Storifyn kanssa samassa sarjassa painii myös Scoop.iT!, jolla puolestaan kokeeksi kokosin verkkokirjoittamiseen liittyviä lähteitä. Scoop.it!:n vahvuutena on, että siihen saa myös appsin. Toinen mielestäni hyvä puoli Scoopitissa on se, että julkaisu tulee kahdelle palstalle. Toisaalta tämä on tietysti makuasia. Muuten pikaisen ensikosketuksen jälkeen Storify tuntuu jotenkin miellyttävämmältä ja kätevämmältä. Ilmeisesti myös Flockler on vastaava palvelu, sinne vasta odottelen tunnuksia.

EDIT: Saatuani tämän postauksen postitettua lähetin linkin Twitteriin ja kas, noin kolmenkymmenen sekunnin kuluttua kilahti Gmailiin s.postia Flocklerilta. On tämä ihmeellistä. Kunpa esim. lottovoiton voisi tilata yhtä helposti :-D