torstai 3. marraskuuta 2011

Separaattori ja tekijänoikeudet

Kaisa Vähähyyppä kirjoitti joku aika sitten Älykäs työ -blogissa innostavan postauksen museoista oppimisympäristöinä . Hän kirjoitti muun muassa näin: Annettaisiinko lapsille mahdollisuus tuottaa ja jakaa tarinoita näkemästään ja kokemastaan myös museovierailuilla? Tehdään museovierailusta aktiivinen tapahtuma sekä paikan päällä että verkossa ennen ja jälkeen vierailun. Juuri tämä oli mielessäni, kun tänään huristelimme kahden seiskaluokan ja historian opettajan kanssa Vihdin kirkonkylään tähtäimessämme Vihdin kirkko ja museo sekä Pyhän Birgitan kirkon rauniot.

Emme osanneet emmekä ehtineet kovin hyvin etukäteen ohjeistaa oppilaita, osittain esimerkiksi siksi, että itse olin museossa ensimmäistä kertaa elämässäni. Annoin kuitenkin oppilaille ohjeeksi ottaa reissusta valokuvia. Kaikenlaisia valokuvia. Sanoin, että voimme esimerkiksi ehkä hyödyntää niitä esimerkiksi tehdessämme animaatioita Runebergin teksteistä ja Topeliuksen saduista itsenäisyysjuhliin.

Olen jonkin verran yrittänyt perehtyä tekijänoikeusasioihin ja minulla on kännykkä täynnä lontoolaisista museoista ottamiani kuvia. Silti tai ehkä juuri siksi, minulle tuli isona yllätyksenä, että ei museossa saakaan noin vain kuvata.

Kaksi asiaa ymmärrän vaikeuksitta:

1) Tekijänoikeuksien alaisista teoksista (vaikkapa maalauksista) ei voi ottaa eikä varsinkaan julkaista kuvia ilman lupaa. (Jossain Tate Modernissa kyllä sai jopa tällaisista teoksista ottaa kuvia omaan käyttöön, mikä sinsänsä tuntuu hämmästyttävältä)
2) Salamavalot voivat olla haitallisia

Mutta en lainkaan ymmärrä, miksi tekijänoikeuksiin vedoten oppilas ei saa kännykällään ottaa kuvaa vaikkapa jostain separaattorista tai kansallispukuisesta vahanukesta. Oppilaiden itse museoista ottamille kuville nimittäin olisi hyvin helppo keksiä vaikka minkälaista käyttöä.

Näitä kauniita näkymiä saamme sentään onneksi kuvata mielin määrin:


EDIT: Se tärkeä asia oli unohtua, että saimme siis erikseen luvan ottaa museossa kuvia ja käyttää niitä videoissa, joita näytämme koulun itsenäisyysjuhlassa, sillä edellytyksellä, että mainitsemme, että ne on otettu Vihdin museossa. Mutta pointtini oli siis, että miksi ihmeessä esim. tämä ei ole lähtökohtaisesti sallittua.

3 kommenttia:

  1. Itse itseäni kommentoiden kerron, että linkitin tämän myös Google plussaan, jossa Ville Oksanen Aalto-yliopistosta ystävällisesti kommentoikin tätä, ja sanoi, ettei museon kielto perustu mitenkään tekijänoikeuslakiin. Yksityisten kopioiden tekeminen on aina sallittua. Kysymykseksi edelleen jää, että mihinköhän kielto sitten perustuu?

    VastaaPoista
  2. Ville jo vastasikin ihan oikein. Kuvauskielto ei perustu tekijänoikeuslakiin. Yksityiskopioita saa kuvata mistä tahansa, vaikkapa videokameralla elokuvan ensi-illassa, noin niin kuin lain puolesta. Mutta minkä tahansa asiakastilan haltija saa tietysti itse asettaa käytössääntöjä asiakkailleen. Johonkin ravintolaan ei päästetä alle 18-vuotiaita, toiseen ei päästetä shortseissa. Ja jos elokuvateatterissa yrittää sitä ensi-iltaa kännykällä filmata, lentää aika vauhdilla ulos.

    Museot tyypillisesti kieltävät kuvauksen. Poikkeuksia ovat ne museot, joissa kuvaaminen sallitaan. On tietysti hyvä kysymys, miksi näin tehdään. Joku museoalan henkilö voisi kommentoida omasta näkökulmastaan.

    Yksi mahdollisuus on, että kuvaaminen haittaa muuta yleisöä. Mikä on tietysti ihan todennäköistäkin, jos jokainen yrittäisi kuvata jokaisen museoesineen, ei kukaan voisi rauhassa vain katsella niitä.

    Toinen tietysti on se, että monissa museoissa on tekijänoikeuden alaisia maalauksia ja muita teoksia ja museon on osaltaan vahdittava, ettei niitä kuvata ja kuvia julkaista. JOten helpompaa kieltää kuvaaminen kokonaan. Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi kuvaus kiellettäisiin esimerkiksi Kansallismuseossa, jossa on esillä lähinnä niin vanhaa tavaraa, ettei tekijänoikeus ole voimassa - eikä esim. savusaunan tai muinaisen peltoauran osalta edes ole kyse teoksista.

    Kolmas syy voi olla se, että museot pelkäävät menettävänsä yleisöä jos ihmiset julkaisevat kattavat katalogit heidän näyttelyesineistään verkossa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommentista ja hyvistä näkökulmista! Ajattelinkin, että kysyn asiaa vielä suoraan museolta.

    Vihdin museon tyyppisissä pienissä museoissa, joissa kävijämääräkin on pieni, muulle yleisölle harvoin varmaan aiheutuu haittaa kuvaamisesta. Ja itse ainakin kuvittelen, että mitä enemmän Vihdin museosta olisi juttua ja kuvia verkossa, sitä useampi haluaisi käydä siellä myös paikan päällä. Saatan tietysti tässä olla väärässäkin.

    Hankalaa on, että taas kerran päädytään "teos"-ongelman äärelle. Tarkoitan sitä, että taas kerran huomaan, että en sittenkään tajua, mitkä kaikki ovat "teoksia". Vihdin evakkomuseossa on esillä evakkoreki tyypillisine sisältöineen ja sen äärellä kaksi ihmishahmoa ja taustalla luonnollisenkokoinen valokuva, jossa on hevonen rekeä vetämässä. Onko tämä "asetelma" teos? Ja jos se on teos, kenellä on tekijänoikeudet?

    Kerron vielä lopuksi konkreettisen esimerkin siitä, miksi niin kiihkeästi haluaisin museossa kuvata. Haluaisin, että meillä olisi halutessamme mahdollisuus esim. seuraavaan: otaaa kuva em. asetelmasta. Rakentaa sen jälkeen wiki, jossa olisi tuo kuva. Siihen liittyen oppilaat voisivat vaikkapa selostaa museossa oppimaansa ja opiskella asiasta lisää. Wikiin voisi kirjoittaa pohdiskelevia kirjoitelmia siitä, mitä nykyihminen ottaisi mukaan, jos joutuisi kotoaan lähtemään. (Tätä me saimme alustavasti pohtia jo eilen museossa). Oppilaat itse asiassa voisivat mahdollisuuksien mukaan lavastaa ja kuvata omia kuvitteellisia evakkorekiään. Voisimme perehtyä nykyajan pakolaisten elämään ja verrata sitä heinjokelaisten tilanteeseen. Oletan, että Vihdissä asuu edelleen runsaasti evakkoja ja heidän jälkeläisiään. Oppilaat voisivat haastatella ja tehdä vaikkapa digitarinoita yhdessä heidän kanssaan (vrt. Tainan vieraskynäbloggaus tässä blogissa). Voisimme tehdä kuvan perustalta monenlaisia luovan kirjoittamisen harjoitusia yms. yms. Mahdollisuudet olisivat rajattomat! Ja jos/kun kaikki tapahtuisi avoimessa wikissä, mukaan seuraamaan, kommentoimaan ja tekemään voisi helposti kutsua kaikki halukkaat, huoltajista ja heinjokelaisista alkaen.

    VastaaPoista