Ensimmäinen puraisu omenasta

Havahduin juuri hetki sitten huomaamaan, että bloginihan on täyttänyt jo vuoden. Blogin perustamisen aikoihin, viime hiihtolomalla, olin juuri hankkinut ensimmäisen älypuhelimeni ja perustanut Twitter-tilin. Puhelin oli tuolloin oppilaiden suosituksesta ZTE-Blade ja sillä pärjäilinkin mainiosti vuoden, mutta kun se lakkasi käynnistymästä, oli aika jälleen suunnata Huutonettiin. Hieman omaa hölmöyttäni hankin kytkypuhelimen, ja nyt pienenä pelkona on, ettei TeleFinlandin liittymä oikein toimi työpaikalla, mutta siitä viis, luuri on i-ha-na (ja hinta oli hyvin edullinen)! Edellisen puhelimeni kanssa vähäinen muisti oli jatkuva ongelma, mutta kun uusi puhelin on iPhone 4S 64GB, muistiongelmaa ei totisesti enää ole. Nautin myös erityisesti siitä, että kamera on hyvä ja appstoresta saa runsaasti valokuvien ja videoiden editointiappseja. Vaikkapa joku iMovie toimii mainiosti ja mahdollistaa todellakin digitarinoinnin alusta loppuun pelkällä puhelimella. Myös monet keskeiset some-appsit näyttävät hyvin selkeiltä ja toimivilta (mm. Blogger ja Posterous) ja Twitteriä selailen nykyisin Flipboardilla (Kiitos vinkistä Anne Rongas!). Käyttöliittymä on, kuten Anne FB:ssä totesi, aivan mainio. Vieressä esimerkki, miltä Twiitit näyttävät.

Kuvan twiitissä Miikka Salavuo jakaa kirjoituksen Busines Insiderista, jossa kiinnitetään huomiota Pinterestin ongelmallisuuteen nimenomaan tekijänoikeusnäkökulmasta. Olen itsekin hieman kokeillut Pinterestiä ja jäänyt miettimään juuri tekijänoikeuksia. On hyvä, että kun "pinnaan" kuvan omalle "boardilleni", kuvaan syntyy automaattisesti linkki "alkuperäiseen" kuvaan, mutta se ei useimmissa tapauksissa auta lainkaan selvittämään, miten kuvaa voi itse käyttää. Edellä mainitussa kirjoituksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että jo lähtökohtaisesti se, että kuka tahansa voi pinnailla mitä tahansa omalle seinälleen, on tekijänoikeuksien näkökulmasta kyseenalaista. Toivottavasti Tarmo Toikkanen tarttuu pian tähän aiheeseen :) Täytyykin ehkä lähettää vieno toive OTO-kirjan blogiin.

Joudun ylipäätänsä uuden luurin myötä miettimään kuvien jakamista. Suuri oli nimittäin hämmästykseni, kun minulle selvisi, että iPhonen kuvagalleriasta suorat jakomahdollisuudet rajoittuvat s.postiin, tekstiviestiin ja twiittaamiseen! Olin Androidin kanssa tottunut siihen, että jakomahdollisuuksia on yhdellä hipaisulla niin paljon, etteivät ne meinanneet mahtua näytölle. Macin käyttäjillehän kuvien jako ei liene niin iso ongelma, kun käytössä on iCloud. Itselläni on kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä PC ja joudun kehittelemään siis muita reittejä. Latasin mm. Picasa uploud -appsin, mutta en ainakaan vielä saanut sitä toimimaan. Flickriin en ole toistaiseksi vielä ladannut omia kuvia, mutta sitäkin pitää miettiä. Sivumenen sanottuna Flickrin appsissa on se todella raivostuttava puute, ettei sillä voi hakea CC-lisensoituja kuvia (tai en ainakaan itse vielä keksinyt, miten se tapahtuisi). Voi kuitenkin olla, että nämä ongelmat ovat sikäli onni onnettomuudessa, että ne saivat minut tarttumaan uudestaan Evernoteen, johon olen kirjautunut jo aikoja sitten, mutta joka on jäänyt muutamaa kokeilua lukuunottamatta käyttämättä. Nyt tutkin sitä uudestaan ja se vaikuttaa todella lupaavalta monin tavoin!! Jatkan hieman harjoituksia ja palaan sitten asiaan. Ensin kuitenkin kenties hieman lumitöitä, joita totisesti näinä päivinä riittää. Heippa!

Harjoitusten tekijänoikeuksista

Vesa Linja-aho kirjoitti blogissaan vähän aikaa sitten aivan järisyttävistä uutisista tekijänoikeusrintamalla. Hän kertoi lausuntopyynnöistä, jotka hän lähetti syksyllä 2010 tekijänoikeusneuvostoon. Jo aiemmin oli selvinnyt, että selittäviä piirroksia ei monissa tapauksissa katsota teoksiksi. Nyt selvisi sitten, että myöskään esim. 78-sivuinen sähkötekniikan laskutehtäväkokoelmaa ei katsottu teokseksi.

Tämän jälkeen asiasta virisi pieni keskustelu myös Googleplussassa. Kyselin, missä määrin em. ilosanoman voisi katsoa koskevan äikän tehtäviä. Vesa vastasi, että ainakin tehtävät tyyliin "Analysoi Kärpästen herran päähenkilöiden maailmankuvaa" tai "Täydennä puuttuvat sijapäätteet" ovat vailla teossuojaa. Keskusteluun osallistui myös Tarmo Toikkanen. Heitin ilmoille kysymyksen seuraavan tehtävän teossuojasta. Esimerkki on Otavan Aleksis 7 harjoituskirjasta.

1. Listaa sanoja, jotka ovat mielestäsi: hullunkurisia, rumia, kauniita, lämpimiä, teräviä, pyöreitä, meluisia, hiljaisia.
2. Kirjoita runo, jossa käytät edellä listaamiasi sanoja.
a. Kirjoita runo puhtaaksi erilliselle paperille.
b. Kuvita runo.
3. Kootkaa kuvista ja runoista näyttely luokan seinälle.
4. Tutustukaa toistenne runoihin ja kuviin ja kirjoittakaa jonkun toisen tekemästä runosta.
a. Mistä runo puhuu?
b. Millainen on runon tunnelma?
c. Mikä on runon sanoma tai viesti?

Ilmeisesti tämäkään ei ole teos. Kovin omaperäisenä sitä ei parhaalla tahdollakaan voi pitää, ja tämäntyyppisissä harjoituksissahan on kyse pikemminkin ideoista, ja niitähän ei tekijänoikeuslaki suojaa.

Tästä kaikesta riemastuneena aloitin tänään lukupiirimateriaalitalkoot. Tein Jakamisen sietämätön kevys -wikiin sivun "Keskustelukirjeet". Jatkoin myös Animoto-harjoituksia ja tein sivulle yhden palikan myös Animotolla. Siitä kyllä tuli jotenkin liian nopeatempoinen. Täytyy jatkaa harjoituksia.

Digitarinointipulmia

Olin viime keväänä elämäni ensimmäistä kertaa ITK:ssa ja siellä yksi kiinnostavimmista esityksistä oli mielestäni Satu Nurmelan esitys digitarinoista. Kirjoitin asiasta silloin hyvin lyhyesti blogiini.

Nurmelan esityksessä oli puhetta "klassisesta" digitarinasta, mutta sitä ennen olin törmännyt asiaan kerran myös yhdellä toiminnallisten menetelmien kurssilla, jossa sitä myös lyhyesti esiteltiin. Sieltä kuulin, että mm. monet kirjastot ovat järjestäneet digitarinapajoja. Tuolla kurssilla näin esimerkkeinä evakkonaisen tarinan, jonka hän kertoi elämänsä sipuleiden (ja kasvimaiden) kautta. Toisena esimerkkinä oli alakoulun enkun tunnilla tehty tarina.

Koska Vihdin kunnankirjastossa ollaan varsin aktiivisia ja avoimia uusille ideoille, kysyin kirjastosta, että onko heillä kokemusta digitarinoinnista. Ei vielä ole, mutta kirjasto otti heti kopin ideasta, hankki tarkoitusta varten hankerahaa ja nyt kuntaan on tulossa kaksi digitarinapajaa, joihin pääsee osallistumaan joukko opettajia ja tukioppilaita yhdessä. Ideana on, että he voivat sitten puolestaan toimia tulevissa pajoissa apuna ja ohjaajina.

Tähän väliin laitan Kymen ammattikorkeakoulun videon, josta näkyy havainnollisesti, miten helppoa digitarinoinnin pitäisi teknisesti olla. Periaatteessa.



Parhaillaan kamppailemme kuitenkin yllättävien teknisten pulmien kanssa. Digitarinoita tehdään laajalti esimerkiksi MovieMakerilla tai iMoviella. Meillä ei kuitenkaan ole kumpaakaan käytössä, koska meillä on Linuxit. Niissä on valmiina kaksi editointiohjelmaa, Kino ja PitiVi, mutta kumpikaan niistä ei tunnu soveltuvan tarkoitukseen. Kinon on Gimpin tapaan hieman hankala käyttää ja still-kuvien käyttäminen on erityisen hankalaa. PitiVi on puolestaan hyvin yksinkertainen käyttää, mutta äärimmäisen riisuttu. Esim. MovieMaker on sen rinnalla varsin monipuolinen ohjelma.

Seuraavaksi koetimme löytää jonkun sopivan pilvipalvelun. Sellaisessa olisi sekin etu, että sitä voisi käyttää kotoakin käsin. Pilvipalveluissa tietysti on helposti koko joukko sopimusteknisiä- ja lupapulmia. Esimerkiksi WeVideo kuitenkin vaikuttaa tästäkin huolimatta tosi kiinnostavalta. Ajattelimme, että se olisi senkin takia loistava juttu, että sitä mahdollisesti voisi käyttää myös Samsung Galaxy -täppäreillä, joita meillä on koulussamme tällä hetkellä kuusi ja myöhemmin yhteensä kymmenen, koska olemme mukana Unelmakoulu-hankkeessa. WeVideossa ilmaisella versiolla saa muistaakseni yhden gigan tilaa ja 15 min tallennusaikaa kuukaudessa. Sillä kai pääsisi jo alkuun. Aivan mahtavaa on lisäksi se, että videoiden muokkaaminen kimpassa on myös mahdollista. MUTTA - yllätys yllätys - jälleen kerran, se mikä toimii kotona loistavasti, ei taaskaan toimi koulussa. Emme ainakaan toistaiseksi ole saaneet WeVideota toimimaan niillä Linuxeilla. Täppäreilläkin käyttö on nihkeää.

Toivon itse erityisen kovasti, että löydämme keinon käyttää WeVideota. Lopuksi liitän tähän linkin WeVideolla tehtyyn mainioon digitarinaan. Esimerkki poikkeaa siinä ihan tyyppillisimmästä tarinasta, että tästä puuttuu puheääniraita kokonaan. Sen sijaan on käytetty tekstejä. Vätyksen digitarina I olkaa hyvät.

PS. Tämä teksti on julkaistu alunperin Jakamisen sietämätön keveys -wikissä

EDIT 9.2. Editointiohjelma on nyt ilmeisesti päätetty. Koulun koneille on valmiiksi jo asennettu Kdenlive, joka vaikuttaakin lyhyen testaamisen perusteela digitarinointitarkoituksiin mainiosti sopivalta

Animoto rules

Kuten edellisessä postauksessani kerroin, olemme aloittaneet Maria-kollegan kanssa äikän ja uskonnon yhteistyönä suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuusteemaan liittyvän yhteistyön ysiluokalla. Suunnittelu- ja materiaalinjakoalustana on Joukkovoima-wiki, jonka on samalla tarkoitus palvella myös myöhemminkin esim. OPS:in aihekokonaisuuksien opetusta suunnitellessa.

Törmäsin viime viikolla Anne Rongaksen tekemään loistavaan Toimikas-virikevideoon, joka näkyi olevan tehty Animotolla. Sen olemassaolon olinkin unohtanut, vaikka olimme oppilaiden kanssa kokeilleet sitä viime keväänä. Teimme silloin kasiluokkalaisten ja 3-4luokan eritysluokkalaisten kanssa yhteistyönä videoita antiikin sankareista. Ilmaisversiolla saa tehdä 30 sekunnin videoita ja se riitti kevään tarpeisiin mainiosti, mutta nyt iski halu vapautua tuosta aikarajoituksesta. Niinpä Visa vinkui tunti sitten, kun ostin itselleni kolmellakymmenellä taalalla vuodeksi plus-tilin.

Ajattelin tehdä Animotolla monikulttuurisuusteeman käsittelyn alkuun johdantovideon. Etsin Flickeristä teemaan liittyviä kuvia ja koostin niistä käden käänteessä koevideon. Animoton käyttö on sanalla sanoen nopeaa ja helppoa. Nyt pitäisi tehdä uusi versio, johon pitäisi lisätä myös tekstiä. Erilaisia ajatuksen alkuja, kysymyksiä, väitteitä yms. muita sytykkeitä. Tätä kirjoittaessani tajusin, että näitä kysymyksiä yms. voisi kootakin oppilailta.



Oppilaat ovat juuri saaneet ryhmissä luettaviksi seuraavat kirjat: Faïza Guène: Hällä väliä huomisella, Mats Wahl: Lumi peittää jäljet ja Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika. He ovat saaneet ennakkotehtäväksi pohtia käsityksiään kirjojen keskeisistä teemoista kuten maahanmuutajat pariisilaislähiöissä, pakolaisuus sekä maahanmuuttajat ja rikollisuus. Kurssin työskentelyalustana ainakin alkuvaiheessa on suljettu FB-ryhmä, johon jokainen kirjoittaa ennakkotehtävästään itselleen luomaansa asiakirjaan.

EDIT: Ja sitten pitäisi keksiä joku kätevä ja korrekti tapa antaa kreditit Flickeristä poimittujen kuvien kuvaajille!Laitanpa ne nyt ainakin tähän: Viktor Nagornyy, , Pug50 Jos van Zetten, Senator Kate Lundy, Life Happens, p klashorst, ssoosay, Bird Eye, Voj, Bruce Berrien, Claudio Ar, Abdulmajeed Al.Mutawee,

Yhteistyössä on voimaa

Hämmentävä määrä erilaisia yhteishankkeita onkin lähiaikona pyörähtänyt taas käyntiin. Omassa koulussa olemme sekä luokanopettajana että uskonnon ja et:n opettajana toimivan mahtavan kollegan kanssa polkaisseet yhteistyön käyntiin kahdella tavalla. Ensinnäkin vaihdamme kokeeksi oppilaita joillakin tunneilla. Minä pääsen opettamaan kutosille kirjoittamista ja lausetajua, Maria puolestaan opettaa yhdelle seiskan ryhmälle ilmaisutaitoa. Se on yksi omista akilleenkantapäistäni ja toisaalta minusta on hauska päästä vierailemaan kutosen tunneille, koska he ovat tulevia oppilaitani.

Toiseksi olemme molemmat OPS:in aihekokonaisuuksien ystäviä. Päätimmekin nyt aloittaa äikkä/uskonto -yhteistyön monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuusteemaan liittyen. Koska meillä on kovin vähän yhteistä aikaa, ja molemmat teemme töitä mielellämme netissä, perustimme yhteissuunnittelun areenaksi Purot-wikin. Sen rakenne nojaa aihekokonaisuuksiin ja nyt olemme kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysosastolla. Päätimme hyödyntää aikaisemmassa postauksessani mainitsemaa kaunokirjallisuutta. Luokka jaetaan kirjavalintojen perusteella ryhmiksi, ja... mitä sitten seuraa on meillekin vielä hämärän peitossa. Hyödynnämme mahdollisesti aiemmin lukupiiriksi perustettua wikiä. Tai sitten teemme jotain muuta. Nyt alkuvaiheessa käytämme jo olemassaolevaa FB-ryhmää, johon kaikki oppilaat kuuluvat jo valmiiksi.

Hirvittää vähän tunnustaa, että en ole itsekään ehtinyt kaikkia kirjoja vielä lukea, ja ensi viikolla jaan ne kuitenkin oppilaille. En ole silti tippaakaan huolestunut. Kun saa tehdä yhteistyötä vastuuntuntoisen kollegan kanssa, jolla on perustaltaan hyvin samanlainen käsitys siitä, millaista on laadukas oppiminen, voin olla ihan varma, että kyllä kykenemme huolehtimaan siitä, että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta, vaikka emme olisi sitä niin hirveän tarkkaan ehtineet etukäteen suunnitellakaan. On nimittäin niin - niin kuin kaikki opettajat tietävät - että jos jää odottelemaan, että joskus olisi jotain joutoaikaa perinpohjaiseen etukäteissuunnitteluun, niin moni hyvä juttu jää tekemättä. Mitään ylimääräistä aikaa ei ole eikä tule. Ja kun on kaveri, on itse asiassa aika hauskaa keksiä seuraava muuvi prosessin tuoksinassa.



Toinenkin wiki-pohjainen yhteisponnistus on juuri polkaistu käyntiin. Se sai sytykkeensä Twitteristä. Kävimme taannoin Twitterissä @riikkavain ja @heidituulian kanssa keskustelua oppimateriaalien jakamisesta. Keskustelu lainehti myös Riikan blogissa. Samassa yhteydessä @heidituulia perusti meille wikin, jonka hän nimesi Jakamisen sietämättömäksi keveydeksi Kirjoitimme sinne kaikki joitakin ideoitamme, mutta sitten homma hyytyi. Nyt wiki on herätetty uudelleen eloon ja jäseniksi ovat kirjautuneet myös @sariauramo, @arongas ja @pauliinamäkelä!

On todella jännittävä nähdä kuinka tällä kertaa käy. Kuten @arongas Twitterissä lohdullisesti totesi, aloituksia tarvitaan usein 2-22 :) Kävi niin tai näin, tämä tarjoaa taas hyvää kokemusta yhteistekemisestä. Meillä ei varmaan ole yhteistä käsitystä monista olennaisista kysymyksistä kuten: Mitä tarkoituksia wikin on tarkoitus palvella? Miten se olisi tarkoituksenmukaista rakentaa? Yksi ajatus on ideoiden jakaminen. Mutta toisaalta, miksi siihen tarvittaisiin erillinen wiki, jakamisen paikkojahan on jo ennestään vaikka millä mitalla? (Vinkkiverkko, LeMill etc.). @heidituulia ja @sariauramo ovat Twitterissä kertoneet pitkään pyöritelleensä ajatusta omasta blogista. Ilmeisesti tämän wikin on tavalla tai toisella tarkoitus vastata myös tähän tarpeeseen. Siksi olemme pohtineet sellaistakin vaihtoehtoa, että wiki rakentuisi tekijöiden mukaan. Itselläni on toistaiseksi tästä koko touhusta hyvin hapuilevia ajatuksia. Tuntuu siltä, että ajatuksissani siintää haave jotenkin "pelkkää jakamista" laveammasta tai syvemmästä yhdessä tekemisestä. Jostain uuden tyyppisestä tekemisestä. Sen takia vastustelin wikin rakennetta (sivukarttaa) pohtiessamme perinteisiä jäsennyksiä vaikkapa oppiaineen tai ikätason mukaan. Mielestäni on nimittäin niin, että sivukartta väistämättä ohjaa toimintaa tiettyyn suuntaan, enkä minä haluaisi siirtää "perinteistä koulua" wikiin, vaan miettiä, mikä olisi sitä yhteistyöhön wikittelevämpää toimintaa.

Kuten sanottu, jännittävää :)

Kuva: http://etc.usf.edu/clipart/

FB:stä en luovu!

FB on tunnetusti aihe, joka herättää voimakkaita tunteita. Onhan esimerkiksi se jatkuva yksityisyysasetusten säätöjen säätäminen rasittavaa, mutta silti olen tällä hetkellä ainakin opettajana tullut ihan riippuvaiseksi nimenomaan FB:stä. Joka luokkatasolla ja valinnaiskurssilla on oma suljettu ryhmänsä, enkä ymmärrä, miten esimerkiksi tukioppilastoiminnan pyörittämisestä ilman tuota ryhmää mitään tulisikaan.

Kuvassa esimerkki seiskojen ryhmän käytöstä a)tiedonjakoon b)Ope-on-tyhmä -pedagogiikkaan :)



Perustin syksyllä myös valvontaluokkani huoltajille oman suljetun ryhmän, mutta siihen on liittynyt vain kaksi huoltajaa :) Kunhan aloitan aikanaan uusien seiskojen kanssa, yritän silloin uudestaan. Epäilen nimittäin, että yksi iso syy vähäiseen osallistumiseen on ennen muuta se, ettei tuollaiselle ryhmälle enää ysin puolivälissä oikein ole tarvetta - ellei siis sitä ennestään ole jo ollut olemassa.

EDIT: Täsmennyksenä vielä, että emme ole "kavereita" oppilaiden kanssa. Ja toisekseen, Voi olla, että huoli yksityisyyden suojelemisesta esti osaa vanhemmista liittymästä ryhmään. En ole varma, tulinko riittävän selvästi kertoneeksi, että kenenkään yksityisyys ei siitä vaarannu, että kuulumme samaan ryhmään.

Syyslukukauden tilinpäätös

Moni postaus on jäänyt syksyn mittaan ajatuksen tasolle. Ehkä nyt uuden lukukauden kynnyksellä ja vuoden ensimmäisen työpäivän päätteeksi on hyvä luoda pieni itserefleksiivis-retrospektiivinen katse menneeseen syksyyn ja vähän myös tuleviin suunnitelmiin.

Yksi postaus, joka jäi muutaman mielessä pyörineen hajamietteen asteelle käsitteli OSAAVA-hankkeen tarjoamaa Luovan kirjoittamisen kurssia, johon minulla oli alkusyksystä ilo osallistua. Luova kirjoittaminen on jäänyt opetuksessani aivan liian vähälle huomiolle enkä itse ole aikoihin kirjoittanut vapaaehtoisesti yhtään mitään. Kurssi kesti kokonaiset kolme intensiivistä päivää ja se oli ihanaa. Oli hyvin terveellistä joutua kirjoittamaan ainakin minulle hyvin vaativia tehtäviä. Tunnen aina vaan suurempaa lämpöä niitä oppilaita kohtaan, jotka oikeastaan tehtävän kuin tehtävän saatuaan vaan kiemurtelevat, kun ongelmana on, että "mä en keksi mitään!!!!" Kurssi oli taas myös erinomainen osoitus siitä, miten kaikki lähtee usein ryhmästä. Istuimme ja kirjoitimme ringissä kolme päivää, ja hämmästyttävän nopeasti ryhmään syntyi luottavainen jakamisen ilmapiiri. Oli ihanaa kuunnella muiden tarinoita. Sain kokea omakohtaisesti, että myös ne passiivisilta näyttävät oppilaat, jotka eivät näytä saavan mitään aikaan eivätkä näytä halukkailta osallistumaan, saattavat silti omalla tavallaan osallistua ja oppia aivan yllättävän paljon! Kurssilta tultuani päätin vakaasti, että nyt joka ryhmäni alkaa harrastaa luovaa kirjoittamista vähintään tunnin joka viikko. Ihan näin se ei valitettavasti ole kuitenkaan todellisuudessa mennyt... No kurssin innoittamana tuli kuitenkin hankittua useita uusia oppaita, että nyt on ainakin, mistä ammentaa, kun innostus iskee. Yksi innostava uutuus on esimerkiksi Kirjoittamisen ihanuus. Nuoren kirjoittajan opas. (Katarina Kuick, Ylva Karlsson, Karisto)

Loppusyksystä osallistuin myös "innovatiivisten opetusmenetelmien onnline-kurssille", mutta sen kurssin jätin lopulta kesken, koska kurssi ei ihan vastannut odotuksiani ja toisekseen loppusyksystä oli taas niin paljon hommaa muutenkin, että oli pakko priorisoida. Kurssilla tulin kuitenkin perustaneeksi varkautelaisen Seija-kollegan kanssa Purot.net-wikin lukupiirityöskentelyä varten.
Wiki elää tällä hetkellä omaa hiljaista eloaan, mutta saattaa vielä jonakin päivänä puhjeta yllättävään kukkaan :)Otin Purot.net.-wikin käyttöön myös kasiluokkalaisten sosiaalisen median valinnaiskurssilla, ja tykkään siitä tosi paljon. Se on kaikin tavoin hyvin helppokäyttöinen ja kaikkein parasta on, että keskusteluominaisuus on integroitu sivuille aivan loistavan saumattomasti.

Yksi syksyn isoja juttuja on myös Unelmakouluhanke, jossa koulumme on mukana. Sen ansiosta saimme koululle loppusyksystä kuusi Samsungin täppäriä ja myöhemmin pitäisi tulla vielä neljä lisää. Täppärit ovat tähän asti olleet halukkailla opettajilla testailtavina. Joulukuussa ehdimme kerran viettää aikaa yhdessä niiden äärellä ja kokeilimme silloin mm. videoimista ja videoiden editoimista. Pulmaksi toistaiseksi jäi, että ainoa videoiden editointiappsi, jonka löysimme, on ainakin toistaiseksi varsin betaversio. Nyt haussa on joku pilvipalvelu. Keväällä on nimittäin toteutumassa Vihdin kirjaston kanssa yhteistyössä digitarinapaja, johon pääsee osallistumaan joukko opettajia ja tukioppilaita yhdessä, ja johon kirjaston hankkimalla hankerahalla palkataan oikein ulkopuolinen kouluttaja. Olisi ihanteellista, jos silloin voisimme hyödyntää myös täppäreitä. Unelmakouluhankkeesta kertoilemme sitä varten perustetussa blogissa. Kuvassa on historian ja yhteiskuntaopin lehtori täppäri kainalossa valmiina tositoimiin :)


Loppuvuodesta kuului vielä iloisia uutisia myös MOKU-hankkeesta, sillä sen rahoilla saimme hankittua kaikille vihtiläisille yläkouluille kaunokirjallisuutta "suvaitsevaisuus/monikulttuurisuuskasvatuksen" tarpeisiin. Itse olisin halunnut hankkia mahdollisimman monia eri kirjoja aina 4-5 nidettä kutakin, jotta niiden ympärille olisi voinut mahdollisimman tehokkaasti rakentaa lukupiirityyppistä toimintaa. Hankkeessa oli kuitenkin päädytty tilaamaan luokkakirjasarjoja ja sehän on tietysti tyhjää parempi ratkaisu sekin. Teemme kirjoihin liittyen myös tehtäviä, jotka tulevat tavalla tai toisella käsittääkseni myös valtakunnalliseen jakoon.

Tänään on ollut tämän vuoden ensimmäinen työpäivä. Olen pitkän ja täyteläisen loman jäljiltä vielä sen verran puulla päähän lyöty, että en osaa muotoilla kevääksi mitään konkreettisia tavoitteita. Vielä.