tag:blogger.com,1999:blog-4264580103878032681.post4102467840528723529..comments2020-04-26T21:14:40.190-07:00Comments on open opas: SähkökirjailuaUnknownnoreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-4264580103878032681.post-30517682027881686332014-03-08T00:53:51.069-08:002014-03-08T00:53:51.069-08:00Kiitos kommentista ja teidän toimintatavan jakamis...Kiitos kommentista ja teidän toimintatavan jakamisesta Taina! Todella antoisalta ja itse asiassa vielä paljon monipuolisemmalta vaikuttaa tuo teidän tapanne toimia. Tuossa yhdistyy todella monta olennaista asiaa. Kerron tästä ehdottomasti myös oman koulun kollegoilleni. Nina R.https://www.blogger.com/profile/09562797339659972895noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4264580103878032681.post-34116730306046419622014-03-07T01:04:05.097-08:002014-03-07T01:04:05.097-08:00Mielenkiintoinen projekti! Yhteistyö eri ikäluokki...Mielenkiintoinen projekti! Yhteistyö eri ikäluokkien välillä on antoisaa. Meidän koulussa ysit käyvät pitämässä satutuokioita keväällä pareittain ekaluokkalaisille, perinne on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Eli nämä satutuokion pitäjät usein muistelevat, millaista oli olla itse yleisönä. Käymme tutustumassa ekaluokkaan etukäteen, jolloin aina olen liikuttunut ysien hienosta käytöksestä, kun he leikkivät tai rupattelevat ekaluokkaisen "ystävänsä" kanssa.<br />Ysit näyttelevät/esittävät käsinukeilla/piirtävät/kertovat... jonkun sadun ja yleisönä on eka luokka + heidän opettajansa. Palautteen he saavat oppilailta (aina kymppejä tai ysejä) ja ykkösluokan opettajalta (arvosteluskaala on vähän laajempi) Kenraaliharjoitus on aina omalle luokalle ja minulle, joten minäkin näen esityksen, vaikkakin satutuokion pitäjät aina pitävät omaa luokkaa paljon vaikeampana yleisönä kuin ykköstä!Tainahttps://www.blogger.com/profile/06005578537365920126noreply@blogger.com